Talvehtimispaikan tulee olla ilmansuuntien, kasvillisuuspeitteisyyden, maastonpinnan muotojen, routarajan, hulevesiongelmien jne. suhteen kunnossa. Talvipesän rooli kyiden vuotuisessa elinkierrossa ja paikallisessa selviytymisessä onkin hyvin suuri, ja eritoten siksi myös näiden kartoitus merkitsee tutkimuksellisessa mielessäkin paljon.
Kyykannan ja populaatioiden seuranta on lajin yleisesti piilottelevan elämäntyylin vuoksi vaikeaa; ylipäätään matelijakantoja on vaikea arvioida samaan tapaan laskennoilla kuin vaikkapa nisäkäs- ja lintukantoja, sillä suurimman osan aktiivisesta ajastaan kyyt ja muut matelijat liikkuvat maastossa piilossa, jälkiä jättämättä.
Talvipesät ovat käytännössä ainoa mahdollisuus valtakunnallisessa mittakaavassa tai rajatummin, laskea tietyn alueen kyymääriä joko syksyllä eläinten saapuessa pesälle tai keväällä niiden noustessa pesästä. Pitkäaikainen seuranta pesillä antaa luotettavampaa tietoa kyypopulaation muutoksista ja esimerkiksi talven aikaisesta kuolleisuudesta. Samalla helpottuu monet muutkin kyihin liittyvät tutkimusmahdollisuudet.
Havainnot koostetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon matelija- ja sammakkoeläin tietokantaan.
Talvipesien tarkat sijaintitiedot eivät kuitenkaan tule missään vaiheessa julkisesti nähtäville, vaan niihin tulee pääsy ainoastaan Luomuksen kautta tietoa tarvitseville tutkijoille ja viranomaisille.
Voit ilmoittaa niin tuoreita havaintoja kuin myös muistojasi vanhoista talvipesistä. Erityisen kiinnostuneita olemme erilaisista talvipesän ympäristössä tapahtuneista muutoksista (esim. rakentaminen, metsänhakkuut) ja niiden mahdollisista vaikutuksista pesää käyttävien kyiden lukumäärään.
Samaten aikaiset kevät- ja syyshavainnot voivat tarkoittaa lähellä olevaa talvehtimispaikkaa, vaikka siitä ei olisikaan tarkempaa tietoa, ja nämäkin havainnot kiinnostavat meitä, mutta niiden ilmoittamisen yhteydessä tulee mainita edellä korostetut seikat.
Toni Beckman